Haluanko asua lähiössä?





Marraskuu ei auta asiaa, kun koiralenkeillä ollessani mietin, mihin oikein olen asettunut?

Mietin tätä kuumeisesti jo ennen rakentamista ja nyt koiralenkit pakottavat kohtaamaan todellisuuden.

On nimittäin niin, että kotona on hyvä olla. Kodin sisuksissa tunnen olevani oikeassa paikassa. Koti on kaunis ulkoa ja hymyilyttää, kun näen sen saapuessani kotikadullemme. Koti on kuin turvasatama sisältä, jossa ei mieti sijaintiaan kartalla. Suurimmasta osasta meidän ikkunoista näkyy luontoa ja persoonallisia omakotitaloja, sopivan matkan päässä.

Ulkona on kuitenkin todellisuus nimeltään lähiö.


Se on hyvin tyypillinen lähiö, jossa on isoja rivitaloyhtiöitä ja siellä täällä satunnaisia matalia omakotitaloja. Vierivieressä, kuin hakemassa turvaa toisistaan. Omakotitalot tönöttävät surkean näköisinä, koska ovat oivaltaneet, että eivät erotu rivitaloista mitenkään. Kävelylenkeillä ei tunnu olevan mitään nähtävää. Ei mitään mielenkiintoista, vain taloja siisteissä riveissä, ja kaikki näyttävät samalta.

Mietin, mikä on ajanut meidät ihmiset asumaan näin persoonattomasti.

Ja mitä helvettiä minä teen täällä?

Jos olisin vain käymässä, ahdistus olisi olematon. Jos tarkoituksena olisi asua täällä vain muutama vuosi, en tuhlaisi aikaa moiselle pähkäilylle. Mutta me ainakin ajattelimme jäädä hieman pidemmäksi aikaa ja nyt yritän miettiä miten saan muokattua ympäristöstä mielessäni inspiroivan..

Henriikka Reinman kutsui minut juttelemaan kodista Aamukahvilla podcastiinsa, joka on kuunneltavissa esimerkiksi Spotifyssa (jakso numero 28). Sivuutimme myös kaupungin, lähiön ja maalla asumisen eroja ja sitä kuinka elämäntilanteet vievät paikasta toiseen. Henriikka kysyi, olenko aina halunnut asua lähiössä ja se nauratti minua paniikinomaisesti.

En ole koskaan halunnut lähiöön, olen täällä lähinnä käytännön sanelemana. Mutta asia ei toki ole niin yksinkertainen. Olen täällä kuitenkin vapaasta tahdostani ja voisin asua missä tahansa muualla, se vain voisi vaatia kohtuuttoman paljon kompromisseja. Asuinpaikan valintaa ohjaa moni asia ja useimmilla suurin on varmasti raha.


Jos saisin valita minkä tahansa paikan asua, ei yhtä sopivaa varmasti löytyisi, olen levoton sielu. Kaipaan Italian maaseudulle siinä missä suurkaupungin ytimeen. Nykyisessä elämäntilanteessa ei ole järkevää asua aivan korvessa, enkä missään tapauksessa haluaisi asua kerrostalossa kaupungin keskustassa. Lähiö onkin varmasti paras ratkaisu juuri nyt.


Huomaan kuitenkin kaipaavani hiljaisuutta koko ajan enemmän. Sen vuoksi me haaveilemme alvariinsa mökistä, jonne voisi paeta läpi vuoden. Lasten vuoksi tuskin tulemme muuttamaan pysyvästi korpeen, mutta kaiketi perisuomalaiseen unelmaan voi kuulua vahvasti iso vanha talo järven rannalla ja kyllä minäkin voisin sellaisessa viettää päiväni leivinuunissa juurileipää paistellen ja vuoden ympäri järveen pulahdellen. Mikäli tästä suuntaisin juuri nyt johonkin, edessä olisikin ehdottomasti mieluummin maaseudun rauha – palveluista viis!

Meidän lähiö on valitettavan ruma. Se ei anna hienoja maisemia, mahtavia puistoja saatikka edes tarpeeksi roskiksia koirien jätöksille. Se on väsähtänyt pitäjä, joka on täynnä ihmisiä, joita ei koskaan näe missään. Etenkin tähän vuodenaikaan kaikki ovat omissa poteroissaan ja ikkunoista välkkyy tv-lähettimien valot.

Mutta.

Meidän lähiössä on lähellä (kirjaimellisesti ihan kyljessä) meidän ihmiset. Meidän lähiössä on poikien toinen koti ja heidän koulu, vain kivenheiton päässä. Meidän lähiössä on meidän ihana koti. Meidän lähiö on keskustan vieressä, kaikki palvelut ovat lähellä. Meiltä löytyy parin kilometrin sisään kaikki mitä ihminen voi tarvita.


Meillä on täällä hyvä ja sen vuoksi aion kärvistellä maailman tylsimmillä koiralenkeillä ja paeta tarvittaessa äkkiä takaisin kotiin nautiskelemaan kätevän käytännöllisestä elämästä. Myönnän myös, että koiralenkit kiertävät usein samaa kehää. Sopivan mittaiset pikkulenkit voisivat saada haastajan tutkimusretkistä. Olen kasvanut näillä kaduilla, mutta aikuisena hädintuskin kulkenut kävellen viereiseen kaupunginosaan. Lähiössä on lähellä myös uudet tuulet, erilaiset talot, joiden ikkunoista voi katsoa tv-ohjelmien kajoa.


Käy kuuntelemassa meidän tunnin mittainen rupattelu Henriikan kanssa ja kerro somessa mitä tuumit. Reinman on juuri ostanut talon Porvoon lähistöltä ja siirtyy piakkoin kaupungista maalle.





Kerro, kysy!

© Kaisu Jouppi 2020. Oikeudet muutoksiin pidätetään.