Paras sämpyläresepti - so far!


Sämpylä maistuu vielä suussani. Lähdin heti kirjoittamaan teille reseptiä – koska se on paras sämpylätaikinaresepti mitä olen ikinä kokeillut. Olen toki kokeillut vain muutamaa reseptiä, juurikin siksi, että kotitekoisista sämpylöistä on tupannut aina tulemaan jotenkin kökköjä. Aina kannattaa kuitenkin jatkaa kokeiluja, tälläkin kertaa se tuotti tulosta. Resepti ei ole uusi saatikka minun keksimäni. Luulen kuitenkin, että siellä on vielä joku joka ei ole näistä herkuista kuullut!


Sikke Sumari on näiden täydellisten sämpylöiden äiti. Hänen kerrassaan kauniissa ja upeassa ruokakirjassa Nami Namaste kerrotaan Namasten rapeakuoristen aamusämpylöiden salaisuus. Jokusen kerran olen täällä maininnut, että rakastan ruokakirjoja ja vielä enemmän rakastan sitä, että niistä löytyy reseptejä joista heti tiedät, että tulet palaamaan uudelleen ja uudelleen niiden äärelle. Kaikkein parasta on, jos opit jotain uutta. Olenkin jo oppinut, että juurileipää pitää säilyttää pöydällä leikkauspinta alaspäin (älä missään nimessä säilytä edes paperipussissa), mutta ilman Siken loppukommenttia (kts. alta), olisin jättänyt sämpylän pellille ja heittänyt aivan varmasti liinan päälle. En tule elämässäni enää koskaan tekemään tätä järisyttävää virhettä.


Tämän reseptin helppous on vertaansa vailla. Kuten Vege-kirjan maailman helpoin pataleipä, tämäkin resepti vaatii hieman aikaa, mutta ei vaivaa – taikinan pitää hengailla jääkaapissa yön yli. Mutta taikinan voi sekoittaa vaikka perjantaina yöllä pienessä kännissä, niin helppo se on. Kokkaamisessa tiski, sekä sotku ovat ärsyttävintä ja tässä ohjeessa niiltä säästytään melko upeasti. Säästyt jopa pöydän jauhottamiselta. Sen lisäksi sämpylät ovat juuri niin rapeakuorisia, kuin nimessä luvataan ja sisältä niin pehmeitä, että uskon täysin Siken reseptin saateteksiin, jossa hän mainitsee kuinka yksikään Namasten vierasryhmä ei ole poistunut Saarenmaalta kysymättä reseptiä. Joten – enjoy!

Namasten rapeakuoriset aamusämpylät

7,5 dl vettä (saa olla kylmää) 25 g tuorehiivaa (1pss kuivahiivaa) 1 rkl suolaa 1,5 dl ruisjauhoja 2 dl kokojyväjauhoja tai spelttiä, grahamia, emmeriä.. 8-10 dl vehnäjauhoja kourallinen siemeniä, jos haluat


Sekoita vesi, hiiva ja suola yhteen ja lisää ruisjauhot sekä kokojyväjauhot. Mikäli haluat lisätä joukkoon siemeniä kourallisen, do it! Lisää viimeiseksi vehnäjauhoja, kunnes taikina on paksun puuron kaltainen. Älä tee taikinasta liian paksua, äläkä vaivaa taikinaa! Reipas sekoitus lusikalla riittää. Laita taikina leivinpaperilla ja liinalla peitettynä jääkaappiin yöksi. Tee sämpylät aamulla suoraan jääkaappikylmästä taikinasta kahdella isolla lusikalla leivinpaperin päälle uunipellille.


Huiskauta päälle vähän jauhoja ja ehkä siemeniäkin, paista 220 °c uunissa 35 minuuttia.


Pitkä paistoaika ja kuuma uuni takaavat rapean kuoren.


Taikina säilyy jääkaapissa monta päivää, joten voit aina paistaa juuri sen määrän, minkä kulloinkin haluat syödä.


HUOM! Ota sämpylät mahdollisimman nopeasti pois pelliltä ritilän päälle. Äläkä missään tapauksessa peitä sämpylöitä liinalla, muuten katoaa rapea kuori.

Minä laitoin vehnä- ja ruisjauhojen lisäksi grahamia ja heitin joukkoon kourallisen auringonkukansiemeniä. Tuli taivaallisia ja seuraavalla kerralla koitan grahamin sijaan spelttiä. Vehnäjauhoja laitoin noin 7dl, joten vähemmän kuin reseptissä. Laita varoen, löysyys on taikinan avain. Jauhojen vähyys saattoi tosin johtua seuraavasta..


Kun aloin kirjoittamaan tätä reseptiä, huomasin että olin laittanut 25g kuivahiivaa tuorehiivan sijaan, eli puolet enemmän kuin piti. Haha. Lisäsin reseptiin “1pss kuivahiivaa”, jotta sinä et kompuroisi kuten minä. Taikinani ei kuitenkin epäonnistunut mitenkään ja pääsenkin testaamaan reseptiä uudelleen piakkoin, jotta voin tuumailla huomaako eroa ja jos, niin miten.


Hiivaisin terveisin, Kaisu.

Kerro, kysy!

© Kaisu Jouppi 2020. Oikeudet muutoksiin pidätetään.