Pataleipä - helppo ja hyvä leipä


Tuhosin hapanjuureni alun vuosi sitten. Minusta ei ollut siihen. Tipahdin ohjeiden sekavuudessa kuudennen päivän kohdalla, en ikinä leiponut siitä yhtäkään leipää. Myönsin tappioni. Mielenkiinto loppui, kun homma meni vaikeaksi. Hapanjuuri vaatii myös aikaa ja rakkautta aivan eri tasolla, kuin sen halpaversio – pataleipä.


Nyt olen leiponut pataleipää niin monta kertaa viikossa, että ajatus hapanjuuren pariin palaamisesta houkuttaa mieltäni. Elän tällä hetkellä hieman hektistä elämää etäkoulun, rakentamisen ja omien töiden lomassa, joten olen ajatellut ottaa haasteen vastaan muuton ja pandemian jälkeen. En kyllä edes tiedä miksi, onhan minulla nytkin ollut iltaisin se viisiminuuttinen, jonka tämän leivän ohje vaatii ja taas aamulla se tunti, jonka uunin lämmittäminen ja paistaminen vie.


Hapanjuuren kupliessa kuitenkin vasta mielessäni, jaan teille tämän leivän ohjeen – sitä on kysytty paljon, koska olen jakanut jatkuvasti Instagramissa (@kaisujouppi) videoita höyryävästä leivästä. Hän on aina yhtä kaunis uunista tullessaan! Tämä pataleipä on tuunattu versio Sikke Sumarin Nami Namaste kirjasta.


Sekoitan illalla kulhossa 5dl vehnäjauhoja, 1dl kaurajauhoja ja 1dl spelttiä. Olen vaihdellut grahamista ruisjauhoihin ja vehnäjauhojenkin osuutta voisi vähentää. Tiedän kuitenkin, että juuri näillä tulee täydellinen leipä. Lisään joukkoon ½ tl kuivahiivaa ja pari teelusikallista suolaa. Sitten hakkaan leikkuulaudalla pienemmäksi kourallisen kuivattuja karpaloita –> joukkoon! Viimeistelen paketin samanmoisella kourallisella pellavansiemeniä. Testasin auringonkukansiemeniä, ihan jees, mutta pellavansiemenet ovat valloittaneet sydämeni. Mikään ei estä sinua laittamasta vaikka molempia! Laitan hanan lämpimälle ja lurautan sekaan 3 ½ dl vettä. Veden lämpötilan olisi varmaan hyvä olla optimaalinen 42 astetta. En todellakaan tiedä onko veteni 40 vai 50 astetta, joka kerta leipä on kuitenkin onnistunut. Arviolta semmosta vähän kädenlämpöistä kuumempaa..


Tartun lusikkaan ja pyöräytän seoksen tasaiseksi nopeasti. Ei vaivata, eikä vatkata. Minulla on kulhoja, joissa on kansi, mutta jos et sellaista omista, laita muovikelmu päälle (liinakin varmaan riittää) ja anna taikinan lepäillä yön yli. Mitä kauemmin annat sen porista, sitä maukkaampi lopputulos, 12-24h on hyvä.


Kun kello on pyörähtänyt ympäri kerran tai kahdesti, laita uuni kuumenemaan 225° ja nakkaa samalla kylmä pata sinne. Kattilakin kuulemma käy, oleellista on, että astiassa on kansi ja se on uunin kestävä. Älä siis laita sinne muovikulhoa tai puukahvoja. Heh. Kun pata on uunissa, kaada taikina kevyesti jauhotetulle alustalle ja pyöräytä sitä pari kertaa niin, että jauhot tarttuva pintaan. Ei vaivata! Heitä liina päälle ja kun uuni on valmis, heitä leipä pataan. Pataa ei tarvitse voidella, kunhan jauhoja on leivän pinnassa, se ei tartu astiaan. Viillän pintaan pari viivaa veitsellä ja heitän päälle alustalta jauhojen jämät. Kansi päälle ja uuniin 30 minuutiksi. Kansi pois ja paistoa vielä 15 minuuttia. Kaadan leivän heti ritilälle jäähtymään ja säilytän sitä kuin hapanjuurileipää – leikkuupinta alaspäin pöydällä, ei liinoja saatikka muovipusseja.


Lämpiä leipomishetkiä poikkeustilatoverini. <3

Kerro, kysy!

© Kaisu Jouppi 2020. Oikeudet muutoksiin pidätetään.