Työtila kaapissa

Terveisiä komerosta!

Kenties ei niin viihtyisä maisema edessäni, mutta kyllähän sitä työpisteellä tulee pääasiassa tuijoteltua tietokoneen ruutua. Käytännöllisyys menikin meillä tällä kertaa edelle.

Murisin muutamaan kertaan, että vauvalle ei ole paikkaa kotonamme. Olin päättänyt kestää väliaikaisuutta, mutta en lopulta kyennyt siihen aikomassani mittakaavassa.

Olemme suunnitelleet rakentavamme pienelle pihallemme vielä erillisen työtilan. Ajatus muhi mielessä jo rakennusprosessin suunnitteluvaiheessa, mutta siihen ei riittänyt silloin resursseja. Koska vauvaa ei kuulunut, päädyimme asettumaan neljänteen makkariimme työkoneiden kanssa.

Teimme meille hienon yli kolmimetrisen työpöydän seinästä seinään ja toisella seinällä 2,7 metrin avohyllyt toimivat erinomaisesti taiteen, kirjojen ja maalaustarvikkeitteni kannattimina.

Vihasin huonetta. En viihtynyt siellä, koska siellä oli liikaa tavaraa esillä. Olen hyvin ärsyyntynyt, että kuvankäsittely vaatii ruman ja kookkaan näytön ja kun vielä hankin tulevia taidejulisteita varten monsterin kokoisen tulostimen, aloin luovuttaa huoneen kanssa ihan tosissani.

Eihän vauva tarvitse omaa huonetta. Sänky voi olla meidän sängyn vieressä ja vaatteetkin mahtuvat kivasti muovilaatikkoon. Näin uskottelimme itsellemme.

Jos olisimme vailla mahdollisuuksia, eivät vauvat todella tarvitsekaan omaa huonetta pitkään aikaan, jos koskaan. Useat sisarukset jakavat huoneen koko ikänsä.

Koska meillä kuitenkin oli mahdollisuus, aloin miettimään kuinka käytännöllistä lopulta olisi muovilaatikosta alati vaatteita kaivella. Kenties pyörillä olevan sängynkin voisi rullata vauvan huoneeseen, kun se ärsyttää ahtaalla käytävällä. Kurkkua kuristi – ei vauvaa voi tuoda tällaiseen epämääräiseen tilaan, nyt pitää skarpata ja listata optiot.

Jo aiemmin olimme toki suunnitelleet, että jossain vaiheessa otetaan avohyllyt alas ja hankitaan kaapisto kyseiselle seinälle. Kaapistot, työpöytä, maalauspiste ja vauvansänky eivät kaikki mitenkään mahtuisi samaan huoneeseen, joten ajatus vain heilui ilmassa.

Erään kymmenen minuutin koiralenkin aikana heräsi ajatus kaapistosta, jonka sisään tehdään väliaikainen työpiste. Erillinen työtila pihallemme ei kuitenkaan missään tapauksessa ehdi kello vauvaksi.

Tunnin päästä lenkistä kokonaisuus oli suunniteltu Ikean ohjelmalla ja seuraavana päivänä lähdimme noutamaan Paxeja kotiin.

Kun mietit työpöytää kaapissa, ensimmäisenä tulee mieleen: mihin jalat laitetaan? Me ratkaisimme asian ostamalla kokonaisuuteen ulosvedettävän hyllylevyn. Kuin vanha tietokonepöytä konsanaan ja täten voit istua kauempana, eikä jalkojen tarvitse olla kaapissa.

Tiedostimme myös, että olisi liian riski laittaa 13 kilon näyttöni metrin levyiselle hyllylle, joten modifioimme vanhoja työpöytälevyjämme.

Ulosvedettävälle upotettiin vaaleaksi käsiteltyä mäntylevyä ja näytön alle tuli sivuille, sekä keskelle tukipuut ja levy samasta puusta. Rakennelma tuntuu napakalta ja ainoa miinus, johon pitää tottua on se, että näppäimistötasolle ei ole stopperia – kun nojaat siihen, se menee kaapin sisään. Parin päivän jälkeen systeemi tuntui jo melko toimivalta.

Kaapistoon kuuluu yksi 50cm ja kaksi 100cm levyistä kaappia, jotka ovat 60cm syvät. Periaatteessa 35cm syvä kaapisto olisi lapsen huoneeseen riittänyt mainiosti, mutta näin saimme näytön alle tulostimenkin mahtumaan ja nyt on ainakin tilaa tuleville duploille.

Olemme miettineet, että hankkisimme ohutta vanerilevyä työpisteen reunoille, jotta vaatehuonemaisuus poistuisi. Samoin ylähyllyille on suunniteltu kauniit puiset laatikot ja muutoinkin piste vaatii vielä hieman esteettistä kättä, mutta jo nyt työt hoituu ja sinne mahtuu hyvin kolme läppäriä ja näppäimistöä.

Vauvanvaatteet siirtyivät muovilaatikosta omaan hyllykköön (jes!) ja toisessa leveässä kaapissa on vielä rekkiäkin riittämiin. Suurimman osan tuosta kaapista vie kuitenkin maalaus- ja toimistotarvikkeet. Näiden romujen olisi tarkoitus siis aikanaan siirtyä kokonaan uuteen tilaan ja tuolloin tuleva nappulamme voi valloittaa kaapiston leluillaan ja kasvavalla karderoopillaan kokonaan.

Olemme siis edelleen välitilassa, mutta nyt huoneen saa näyttämään vauvanhuoneelta niin halutessaan ja saamme pinnasängyn, sekä kaikki muut tarvikkeet meidän vaatehuoneen nurkista omille paikoilleen. Huone kaipaa vielä mattoa ja ehdottomasti jossain vaiheessa pienemmän mittakaavan avohyllyjä.

Vaikka kaapistot pienensivät huonetta, tila on paljon rauhallisempi. Kaiken saa piiloon, enkä voisi olla enempää fiiliksissäni tästä!