top of page

We'll always have Paris! - Syysretki Pariisiin






Oui, Paris!


Edeltävä kokemus on lokakuulta 2011, Aapo oli alle vuoden ikäinen, puhelimeni unohtui taksiin, Leevi oli “minne mennään, kuinka kauan vielä” -kyselyiässä. Kuljimme isommalla porukalla eksäni perheen kanssa Pariisin katuja ja nyt syyskuun alussa 2019 oli hieman erilainen reissu, Kain kanssa kahdestaan.


Edellisellä reissulla kuljin muiden perässä, nyt paneuduin kahteen matkaoppaaseen ja rivakkaan googletteluun. Harmikseni kuljin tällä kertaa katuja hieman sumuisin aivoin ja matalin energioin, olin koko reissun melko tymäkässä flunssassa. Siitä huolimatta näimme hirmuisesti, pyöräilimme, hikoilimme metrossa, lilluimme jokiristeilyllä, söimme mukavasti ja nautimme toistemme seurasta.


Todettakoon, että Pariisi on nyt nähty. Vaikka olin käynyt aiemmin, odotin jotenkin enemmän. Pariisi on niin älyttömän laaja, siellä on ihmisiä aivan hirmuisesti ja jotenkin siitä kuitenkin jää uupumaan sellainen Pariisi, joka elokuvissa näkyy. Pariisi on turisteja täynnä oleva metropoli, jossa välimatkat ovat pitkiä ja pittoreskia fiilistä on välillä vaikeaa löytää. Koska kaupunki on niin iso, voi toki olla, että me satuimme olemaan väärissä paikoissa väärään aikaan. Osan mielipiteestäni muodostaa myös siitä, että me kaipaamme kipeästi lomaltamme tällä hetkellä jotain muuta kuin suorittamista ja vaeltamista paikasta toiseen. Kai oli Pariisissa ensimmäistä kertaa, minä en muistanut edelliseltä kovinkaan paljon, joten olisi tuntunut liki rikolliselta vain oleskella. Halusimme nähdä paljon, vaikka emme olisi jaksaneet. Valintoja, valintoja.


Pittoreskin fiiliksen osittaisesta puutteesta huolimatta, reissulla oli rattoisaa ja antoisaa. Meidän melko randomisti valittu hotelli oli aivan pränikkä ja sen konsepti miellytti meitä. Loppujen lopuksi sijaintikin oli aivan täydellinen, koska 10:s, 9:s ja 18:s arrondissementit pitivät sisällään mielenkiintoisimmat miljööt ja spotit.













Meidän OKKO Hotel (niitä on useampia) sijaitsee Gare de l’Est rautatieaseman kyljessä, ihan raiteissa kiinni. Lentokenttä juna tuo liki vieressä olevalle Gare du Nord asemalle, joten matka hotellille lentokentältä oli lyhyt. Gare de l’Est pitää sisällään toki myös metropysäkin, joten hotellilta kulkeminen kaikkialle toimi loistavasti. Hotellin pienestä aulasta pääsee huonekortilla isoon The Clubiksi kutsuttuun tilaan, jossa on jääkaapeissa aina juomaa, laadukkaat kahvi- ja vesikoneet (kuplajuomaa sekä ihanan kylmää vettä!), pientä naposteltavaa ja iltaisin siellä tarjotaan yksi alkoholiannos (olutta, siideriä tai viiniä), sekä syötävää. Tuoretta patonkia, leikkeleitä, salaattia, juustoja.. Samassa tilassa tarjoillaan aamupala ja kaikki nämä kuuluvat huoneen hintaan. Clubissa toivotaan, että juomat ja syömiset nautitaan siellä, mutta me ei toki tätä toteltu ja otettiin aina hotellille tultaessa juomat mukaan huoneeseen ja tuotiin lähtiessä tyhjät putelit Clubiin, rebels..


Hotellilla oli erinomainen palvelu, kattoterassi valmistumassa ja huoneiden sisustus ja materiaalit viimoisen päälle. Mainittakoon pelkavalakanat ja se, että huoneet ovat yhden- tai kahdenhengen huoneita, eikä niihin mahdu lisävuodetta (muistaakseni).









Kun köllimiset oli suoritettu hotellilla, seikkailimme must-see nähtävyydet. Kipusimme Eiffeliin katsomaan maisemia, ajelimme Seinellä, ihmettelimme Louvren valtavuutta, hinasimme itsemme funiculairella  Sacré Cœurille, kävimme Pompidoun aulassa museokaupassa ja tuijotimme hetken remontissa olevaa Notre Damea. Kun nähtävyydet olivat paketissa, sukelsimme Pohjois-Pariisin mielenkiintoisiin alueisiin, kuten Bellevilleen, Pigalleen, Bastilleen, Montmartreen ja Républiqueen. Näillä alueilla pääsi toisinaan turisteja pakoon ja täältä löytyi myös symppiksimmät boulangeriet, puodit ja baarit.


Söimme ranskalaista, italialaista, meksikolaista ja aasialaista ruokaa, sekä joimme karahveittain talon viiniä. 600€ katevaraus kahdesta kaupunkipyörästä hirvitti luottokortillani monta viikkoa matkan jälkeen, mutta hävisi sieltä aikanaan. Valitsin aina sähköpyörän, koska vankkarunkoisella pyörällä taittui matka apuvoimilla paljon mukavammin, etenkin kipeänä. Velíb kaupunkipyöriä voin kyllä suositella. Ne ovat todella suosittuja ja vaikka telineitä on paljon – joillain alueilla oli hyvin vaikeaa löytää ehjää pyörää alle, etenkin työmatka-aikaan. Peruspyörän vuokra on 0€ ensimmäiset 30 minuuttia, sähköpyörä on 1€ ensimmäiset 30 minuuttia. Ajelimme aina alle puolituntia, joten pyörien käyttö tuli todella edulliseksi. Valittavana on erilaisia kokonaisuuksia kertalainasta viikkoon ja katevarauksen lisään on aloitusmaksu, joka oli joitain euroja per pyörä.


Pariisissa oli todella lämmin syyskuun alussa, aurinkoinen sää olikin seuranamme koko matkan ajan. Viivyimme Pariisissa neljä päivää, joista yksi meni aikalailla matkustamiseen. Se oli tehokas reissu ja jos olisi halunnut suorittaa kaupungin kolkat läpi vähän rauhallisemmin, viisi päivää olisi ollut järkevämpi. Koimme kuitenkin Pariisin antaneen kaikkensa meille ja matkan kesto oli meille tällä kertaa juuri passeli. Tällä kertaa kotiinpaluu ei ahdistanut – odotimme oikein, että pääsimme reissusta suoraan viikonlopuksi kotiin lepäämään. Haha. Pariisi ottaa, mutta myös antaa.

35 views0 comments

Comments


bottom of page