Tuotteista on saatu alennusta
Vuosi siinä verhoitta vierähti ja hyvä niin.
Ehdimme nimittäin miettiä tarkkaan, mitä isojen ikkunoiden verhoilta vaadimme. Mihin ikkunaan oli aivan välttämätöntä saada este joko näkymälle tai auringolle. Kun ensimmäinen kevät tässä kodissa saapui ja olohuoneessa piti istua iltapäivällä aurinkolasit päässä, oli aika tehdä päätöksiä.
Onneksi verhojen valmistaja oli mielessä. Tiesimme jo rakennusvaiheessa, että ikkunoidemme eteen hankitaan kotimaisen Visor Blindsin kaihtimet.
Nykyään uudiskohteissa suositaan isoja, kiinteitä ikkunoita ja meidänkin taloa suunnitellessa isot ikkunat olivat melkeinpä se, mistä lähdettiin liikkeelle. Tien puolella olevat huoneet saivat rakennusvaiheessa perinteiset avattavat ikkunat, väliin asennettaville sälekaihtimilla. Lähiössä ei ilman verhoja mieluusti majailla, mutta melkein kaikki meidän kiinteät ikkunat ovat takapihan puolella ja ehdimme talven yli miettiä mitä mihinkin.
Visorin kautta saa verhoja mittatilauksella (maksimissaan 2 metriä leveitä, 3 metriä korkeita) ja superisoihin ikkunoihin, kuten meidän keittiöön, voi asentaa useamman vieretysten.
Meillä on melko suotuisat näkymät pohjoiseen ja länteen. Kesällä meille ei näe vehreyden vuoksi sisälle hyvin oikeastaan mistään. Olemme myös huomanneet, että valoisalla ikkunalasit itsessään heijastavat melko mukavasti ja terassilla ollessa saa oikein tihrustaa, jotta näkee sisälle. Aurinko taas on kovin julma lännen puolella ja valon lisäksi pitää mökin lämpimänä.
Talvella keittiöön näkyisi melko mainiosti, mutta niilläkään kulmilla ei ole läpikulkua. Meidän elämää siis kurkkivat lähinnä satunnaiset naapurit, joita en oleta kiinnostavan. Ehdin kuitenkin viime talvena tuntea muutaman kerran turvattomuutta, kun mietin jonkun tuijottavan sisälle pilkkopimeältä pihalta ja verhojen kaipuu syveni.
Valitsimme kaikkiin ikkunoihin läpikuultavat valkoiset verhot, tummalla profiililla. Kaihtimissa ei ole lainkaan roikkuvia naruja, kangas on vesipestävä (en edelleenkään ihan hiffaa miten tämä toimii, mutta varmaan selviää aikanaan!) ja vekkikangas palautuu muotoonsa, vaikka niitä pieni tahmatassu käsillään rypistelisi. Kankaan fiilis on ihanan pehmeä ja se sointuu kauniisti clt-seinän kanssa.
Profiili on maalattua alumiinia ja mustiin puitteisiin tummanharmaa profiili istui moitteetta.
Visorin verhoja voi säädellä alas, ylös, keskelle, kasaan ja kokonaan auki.
Tämä optio on meille omiaan. Esimerkiksi läntisen puolen verhoja pidetään nyt liki kokonaan kiinni auringon vuoksi, mutta kun illat hämärtyy, voimme avata verhoja ylhäältä. Näin meille tulee valoa, mutta meille ei näe sisälle.
Pohjoisen puolen ikkunoissa taas valoa ei tarvitse kesällä estellä, mutta pimeällä haluamme estää mahdollista näkyvyyttä. Täten verhot ovat näin kesällä täysin auki, mutta niitä voi asetella sopivasti vaikka keskelle ikkunaa estämään kriittisimmät kohdat, kun pimeys valloittaa maan.
Valoverhot kuultavat kauniisti valoa läpi. Sisältä on parempi näkymä ulos kuin toisinpäin ja sekös on mainio seikka. Helmiäispinta toisella puolella heijastaa auringon tuoman lämmön takaisin ulos ja näin ollen ilmalämpöpumppumme saa tehdä töitä vähemmän (eli vie vähemmän sähköä).
Kaihtimien asennus oli todella helppoa (kuulemma, Kai asensi ja minä pesin edeltä ikkunoita ja kannoin vauvaa). Profiilien kiinnikkeet ruuvataan, listat naksautetaan paikoilleen ja siinäpä se melkein onkin.
Ennen asentamista prosessi alkoi mittaamalla ikkunoiden leveydet ja pituudet, päätimme värit ja nakuttelimme tilauksen Visorin verkkokauppaan. Seuraavana päivänä Visorin asiakaspalvelija soitti ja käytiin tilaus yhdessä vielä läpi. Odoteltiin pari viikkoa ja pian jo naksuteltiin verhoja paikoilleen.
Olemme pitäneet näistä niin kovin, että laitamme tilaukseen vielä kaksi tai kolme verhoa. Sitten olemme valmiit sulkeutumaan talveksi poteroomme, piiloon muilta.
